Kuukauden kamerat 2025
Tammikuun kamerat
Nyt alkaa Esko Putuksen ja Hannu Sinisalon yhteistyössä kirjoittama sarja kameroiden muotoilijoista. Ensimmäisenä on Frank A. Brownell, joka loi perustan Kodakin harrastajakameroille 1888-1906.
Frank A. (Alexander) Brownell, 1859 Ontario, Kanada – 1939 Rochester, USA
Frank A. Brownellia pidetään tärkeimpänä kameramuotoilijana. Brownellin merkitys oli erityisesti siinä, että hän patentoi 1880-luvulta 1900-luvun alkuun lukuisia rullafilmikameraan liittyviä keksintöjä ja että hän itse asiassa aloitti muotoilemillaan yksinkertaisilla harrastajakameroilla koko Kodak-yhtiön menestystarinan.
Brownell syntyi Kanadan Ontariossa, mutta muutti jo 17-vuotiaana Rockhesteriin, New Yorkin osavaltioon USA:han. Brownellin isä, ajatteli että täällä poika voisi kehittää puusepänkykyjään ja teknisiä taitojaan. Brownell meni oppisopimuskoulutukseen Yawman & Erbeen, joka valmisti arkistointitarvikkeita.
Jo 1880-luvun alussa Brownell rakensi omalla ajallaan suurikokoisen levykameran, jonka mallin Union View Camera Company osti. Puuseppänä hän rakensi puurunkoisia studiokameroita, mutta näistä ei ole säilynyt ainuttakaan tunnistettavaa yksilöä.
Brownellin taidot kiinnittivät rochesteriläisen Georg Eastmanin (1854–1932) huomion, ja vuonna 1885 Eastman pyysi Brownellia tekemään rullafilmille sopivat puiset kiinnitysosat, jotka voitiin asentaa kameran peräosaan. Tästä alkoi Georg Eastmanin (Eastman Kodak Companyn perustaja 1892 ) ja Frank Brownellin yhteistyö, joka kesti vuoteen 1906.
Ilman Bownellia ei olisi ollut Kodakia - Brownell Manufacturing Company eli Brownellin oma yhtiö valmisti kaikki Kodakin kamerat vuodesta 1888 vuoteen 1902. Yhtiöllä oli vuonna 1902 yli tuhat työntekijää.
Kodakin ensimmäinen rullafilmikamera oli Brownellin muotoilema, mallinimeltään yksinkertaisesti Kodak. Se patentoitiin ja tuli markkinoille vuonna 1888. Hieman muunnellut mallit No. 1 ja No. 2 julkistettiin vuonna 1889. Kaikissa näissä negatiivi oli pyöreä, alkuperäismallissa 65 milliä halkaisijaltaan. Niitä mahtui sata (mallissa No. 2 60) paperitaustaiselle filmirullalle, joka oli ladattu kameraan jo tehtaalla.
Kun rulla oli kuvattu, kamera filmeineen lähetettiin takaisin tehtaalle, mistä saatiin valmiit kuvat ja paikoilleen ladattu uusi filmi. Kamerat olivat hyvin yksinkertaisia: kahdessa ensimmäisessä mallissa ei ollut etsintä, valotusaikoja oli yksi eikä himmennintä löytynyt. Tarkoituksena olikin tuottaa halvalla kameroita potentiaalisille kuvaajamassoille. Yksinkertaisuudestaan huolimatta ne ovat nykyään harvinaisia ja haluttuja.
Kameran tuli olla pienikokoinen, jotta se kulkisi helposti matkassa. Vuonna 1895 Brownell suunnitteli puurunkoisen mallin Kodak Pocket Box. Kooltaan tämä rullafilmikamera oli vain 7,5 x 5,5 x 10 senttiä.
Sen negatiivikoko oli 35 x 50 milliä, ja siihen ladattiin tehtaalla 12 ruudun filmirulla. Pocket Boxissa voitiin käyttää myös negatiivilevyjä. Pocket Boxia tehtiin ainakin neljänä eri versiona, suurimmat erot olivat puurungon päällyksessä. Mallin valmistus lopetettiin vuonna 1900, ja yleisyydestään huolimatta harva Pocket Box on säilynyt nykypäiviin.
Paljerakenteella kamera saatiin laatikkomuotoa pienemmäksi. Vuonna 1897 yleisölle esiteltiin Lontoon messuilla Kodakin ensimmäinen paljerakenteinen rullafilmikamera, Kodak Folding Pocket. Senkin muotoilija oli Frank A. Brownell. Rungossa oli käytetty sekä puuta että alumiinia.
Alkuperäinen Folding Pocket oli tuotannossa vain kolme vuotta, mutta sen muunnelmia tehtiin vuoteen 1906 asti.
Panoraamakuvaus eli kuvaamien korkeutta huomattavasti leveämmälle negatiiviformaatille oli tunnettu jo 1840-luvulla, jolloin kuvasmateriaalina käytettiin kaarelle taivutettua daguerrotypialevyä.
Levyjen taivuttaminen oli työlästä, ja vasta rullafilmin käyttöönotto loi laajat markkinat panoraamakuvaukselle. Nyt kameran takaosassa oli kaareva filmiportti, johon kuva syntyi optiikan kaartaessa sen editse.
Brownell suunnitteli ja patentoi rullafilmille tarkoitetun panoraamakameran, joka tuli markkinoille vuonna 1899 mallinimellä Panoram Kodak No. 4. Nelosmalli oli vanhin, ja sitä seurasivat Kodakin Panoram-kamerat kahdeksana eri muunnoksena vuoteen 1928 saakka. Brownellin konstruktio osoittautui aikaa hyvin kestäväksi. Kuvaaminen haluttiin tehdä mahdollisimman yksinkertaiseksi. Siksi suljinaikojakin oli vain kaksi: nopea ja hidas. Nopeaa käytettiin useimmiten, mutta hidasta maisemakuvauksessa. Kuvat olivat silti hyvinkin tarkkoja, koska negatiivikoko oli esimerkiksi mallissa No.4 8,9 x 30,5 senttiä.
Georg Eastman halusi kameroiden hinnat vielä alhaisemmiksi, ja niin Brownell suunnitteli kameran, jonka tyyppinimeksi annettiin Brownie. Nimi oli toisaalta mukaelma Brownellista, mutta markkinojntiin käytettiin kanadalaisen Palmer Coxin piirtämiä sarjakuvahahmoja, Brownieita.
Ensimmäinen Brownie laskettiin markkinoille vuonna 1900, ja sitä seurasi pitkä sarja erilaisia Brownie-malleja aina vuoteen 1969 asti. Loppupään kamerat eivät muistuttaneet alkuperäistä Brownietä muuten kuin halvan hinnan ja äärimmäisen yksinkertaisen käytön puolesta.
Kuten kuvakin näyttää, ensimmäiset Browniet myytiin sarjakuvahahmojen vauhdittamana yhden dollarin hinnalla, mikä vastaa suunnilleen neljääkymmentä vuoden 2024 euroa. Hintapudoitus oli 13 vuodessa melkoinen, kun vertaa Brownieta ensimmäisen Kodakin (1888) hintaan 25 dollaria - noin 700 nykyeuroa.
Brownellin piirustuspöydältä lähtivät muun muassa Kodakin paljekamera Cartridge (1897) sekä laatikkokamerat Bullet (1895), Eureka (1898) ja Flexo (1899). Brownell yhtiökumppanuus Eastmanin kanssa loppui vuonna 1902, kun Eastman osti koko Brownellin tuotantolaitoksen. Brownell jatkoi kuitenkin kameroiden suunnittelua Kodakille vielä vuoteen 1906 saakka.
Vuonna 1906 Brownell siirtyi kokonaan kasvavaan polttomoottoribisnekseen, ja hän perusti oman F. A. Brownell Motor Companyn. Se tuotti 14–150-hevosvoimaisia moottoreita ennen kaikkea autoteollisuudelle mutta myös veneisiin ja traktoreihin.
Moottorikauppa ei kuitenkaan sujunut toivotusti, ja Brownellin yhtiö sulautettiin vuonna 1914 Rochester Motor Companyyn. Lamavuosina 1930-luvun alussa Brownell menetti monien muiden yrittäjien tavoin lähes koko omaisuutensa, ja loppuelämänsä hän toimi East Savings Bankin varajohtajana. Brownell eläköityi vuonna 1937, ja hän kuoli 2.2.1939, kaksi päivää ennen kuin hän olisi täyttänyt 80.
Esko Putus
Hannu Sinisalo